Sataa, joten onkin hyvä hetki istua alas ja päivittää blogia.
Tuli taas käytyä paimenklinikalla Kuttukuussa ja yllätys yllätys viimeksi niin mainio Copain alkoi kokeilla josko ei tarvitsisikaan työskennellä minulle. Arvelinkin jo edeltä, että on pakko tulla jotain "toimimattomuutta" kun viimeksi meni niin hyvin, mutta ilman Sinikan kannustusta ja neuvoja olisin ollut sormi suussa kun Copain ei suostunut muka yhtään ymmärtämään paimensauvan merkitystä. kahdet treenit meni niin, että lisäsin painetta Copainiin ja pakotin sitä tekemään mitä pyysin. Enkä antanut sen väistää sauvan painetta mitä se yritti päättäväisesti.
Tilanne oli lähinnä huvittava ja muut leiriläiset saivat hyvät naurut meidän touhuiluista. Sinikan mukaan jos Copainille nyt annettaisiin periksi eikä vaadittaisi paimensauvan ehdotonta kuulemista seuraavassa vaiheessa se alkaisi pölläyttelemään lampaita ja juoksuttamaan niin kuin lystää eli se alkaisi pitämään vain hauskaa itselleen. Nyt sille piti kertoa, että sen täytyy työskennellä minulle ja minun kanssa eikä itsekseen niin kuin lystää. Tämän vaiheen kuulemma kuuluu tulla jossain vaiheessa kun koira on jo syttynyt lampaisiin ja paimentamiseeen.
Kappas kummaa kolmannet treenit pyöröaitauksessa menikin sitten jo heti alusta aivan eritavoin kuin kahdet tahtojentaisto treenit aiemmin. Copain lähtikin heti tekemään töitä minun kanssani. Itse kun olin niin varma ettei niin kävisi unohdin lähes kokonaan kiittää koiraa kun olin niin hölmistynyt muutoksesta joka oli kuin yö ja päivä. Copain tekee sittenkin töitä minulle ja hyvin<3
No Ursus olikin sitten kuin unelma. Se kuunteli hyvin ja antoi minun jopa tehdä virheitä ja korjata ne. Aivan kuin se olisi tuuminut, että "mamma se nyt hötkyilee, ei noin vaan noin. Nyt voin kiertää tai hakea". Se lähti toteuttamaan vain oikeita kehotuksia. Jos kehotin sitä kiertämään liian aikaisin se ei lähtenyt ennen kuin pakoetäisyys lampaisiin oli oikea. Se oli rauhallinen, ei hötkyillyt vaan teki töitä niin ettei turhiin asioihin voimia hukattu. Sillä tavallahan oikeankin paimenkoiran on tehtävä töitä, jotta jaksaa pitkät päivärupeamat. Ursus kyllä näytti voimansa lampaille ja minun oli vaikea käsittää kuinka nopeasti minun oli liikuttava varsinkin käännöksissä pyöröaitauksessa, jotta lampaat liikkuivat sulavasti. Niin hyvä mieli jäi, että varattiin vielä kesän viimeinen paimennusklinikka syyskuun alkuun:) lajiin tuntuu jäävän aivan koukkuun.
Muuten ollaan aloiteltu poikien kanssa syvienlihasten treenit, jotka koostuu kuudesta tunnin treeneistä per koira. Se on melko mielenkiintoista. On kokeiltu jumppapalloliikkeitä, tasapainolauta liikeitä, peruutuksia, tassun diagonaalisia nostoja, ryömisiä, pyörimisiä yms jumppia.
Lisäksi kävin maanantaina kolmetuntisen luennon joka tosin venyi nelituntiseksi. Aiheena oli Agilitykoiran ravitsemus, rakenne, fyysisen kunnon treenit yms Oli melko mielenkiintoista ja mikä onni oli taas kerran kuulla, että Agilitykoiran rakenteessa on tärkeämpää terve etuosa ja selkä kuin takaosa:) No olipa luennolla paljon muutakin. Sai esimerkkejä peruskuntokauden harjoituksista, kilpailukauden, kilpailukauteen valmistavan kauden ja lajitreenikauden treeneistä. Käytiin läpi ideaalin agilitykoiran rakennetta, ravitsemuksessa tarkkoja nesteytys ja palautumisjuomien laskentakaavoja. Ei uskoisi kuinka paljon esim yli 20 asteen lämpötilassa koiran tulee saada netettä!
Lisäksi käytiin lisäravinteita joita olisi hyvä saada koiran joka harrastaa aktiivisesti agilityä. Lisäksi korostettiin kuinka paljon treenit vaatii palautumista ja lepoa, jotta koira kehittyy eikä ala polttaa itseään "ylikunnon" tavoin. Käytiin myös läpi kuinka kurinalaista elämää agilitykoiran tulisi viettää vapaalla, jottei turhia loukkaantumisia ja jumeja tulisi. Esimerkiksi pallon, kepin yms heittelyt laitettiin aivan pannaan pariinkin otteeseen ja odettiin jopa että jos ei jaksa lenkille lähteä niin olisi parempi olla oven sisäpuolella kuin lähteä viskomaan esim palloa ja saada koira hullun kiiilto silmissä ylivireystilaan. No jotain on siis tullut tehtyä oikein kun inhoan yli kaiken pallohulluja tms koiria enkä näin ollen ole viskonut koirille mitään:) Asiaa oli paljon ja tuli tehtyä melkoisesti muistiinpanojakin.
Kaiken tuon keskellä olemme ehtineet muuttaa uuteen osoitteeseen ja koirat nauttivat täysin rinnoin 1,2ha:n tontista. Tosin välillä yrittävät vielä sitäkin laajentaa kun ei ole vielä selkeitä merkkejä mitkä on meidän rajat. Lähes kaikenpäivää koirat painavat pihalla ja nyt on tullut varsinkin vanhusten kanssa eteen se, että sisällä olo on erityisen mukavaa kun koko ajan ollaan ulkona;) Suurinosa tavaroista on vielä laatikoissa, mutta pikkuhiljaa hyvä tulee. Täytyneekin lähteä purkamaan tavaroita.
Toska menossa saunomaan
Gigi ja metsän pienet vvihreät miehet
Copain fiilistelee
Uimaan?! Saako mennä?
