Joseten ja Copainin pennut syntyivät

Kuvia ei Joseten pennuista vielä minulla ole, joten kuva Gigin pennusta saa nyt kelvata.

Josette synnytti 3 pentua illan aikana. Neljättä ei sitten koskaan kuulunut, vaikka ultrassa neljää pentua povattiin. Pennut olivat kookkaita. Ensimmäinen pentu oli isohko Fawn uros (ei ollut todella ainuttakaan raitaa missään), muutenkin Copainin tyyppinen pentu hyvällä luustolla, joskin pitemmällä kaulalla ja rungolla kuin itse Copainilla on. Eli niin täydellinen kuin vain voin kuvitella. Parannettu versio Copainista. Pentu kuitenkin kuoli synnytyksen yhteydessä suureksi surukseni.  Seuraavana syntyi brindle poika, joka taasen oli kuin ilmetty äitinsä hieman paremmilla kulmauksilla. Painoa oli 300g ja risat. Sitäkin täytyi auttaa ulos kokonsa vuoksi. Kolmantena syntyi normikokoinen, n250g painava musta poika, joka ei ollut  selkeästi kummankaan vanhemman  näköinen vaan jotain siltä väliltä. Kaksois kannukset löytyi kaikilta ja pitkät pitkät hännät ilman mitään häntämutkia. Äiti ja kaksi pentua voivat hyvin.

Jottei ilouutiset loppuisi tähän Donna-mummo viettää synttäreitä 18.12.2010!

Viimeisiä viedään

 

Vasemmalta: Lili, Copainin veli Bode, Zoco, Copain ja Kerttu Ranskanmaalla 2009.

/TSK

Joulupukilta toivoessa lahjaksi matkaa pyreneille kuvia viime reissulta.

Copain Pyreneillä 2009/TSK

Viimeisiä agilitytreenejä viedään ennen joulutaukoa. Valmennusryhmän treenit loppui jo maanantaina, mutta vielä olisi jäljellä loppu huipennuksena Jan Egilin ja Jenni Lehtisen koulutus viikonloppu. Jan Egil on mm. 2008 yksilö-MM hopeamitalisti, 2010 European Open -voittaja ja Jenni useamman vuoden Suomen kärkikoirakoita sijoittuen arvokisoissa kymmenen parhaan joukkoon. Saas nähdä mitä uutta taas oppi. Täytynee pyrkiä pysymään poikien perässä vielä kerran. Maanantaina se teki jo todella tiukkaa ja liitoskivut kertoivat jo seuraavana yönä, jotta voisi ottaa ison mahan kanssa hieman rennommin. No luonnehan ei meinaa antaa millään periksi moiseen, mutta kai olisi järkeä kuunneltava edes kerran.

13.12 agitreenit

Maanantain reeneissä oli helpohko jouheva rata. Se menikin ilman suurempia ongelmia. Isoin ongelma oli 3 putkesta 6 hypylle kun tein putken jälkeen niisto sokkarin + pakkovalsin yhdistettynä jaakotukseen. Ei menannut enää vauhti (/usko että ehdin kyllä vaikka en hätäile) riittää siihen, että 5 hypyllä olisin hidastanut sen verran etten heitä/työnnä poikia 6 hypyn ohi oikealta. Se onnistui kun itse keskittyi/malttoi ja pojat toki teki niin kuin pyydettiin. Lisäksi Copain kävi niin kierroksilla radalle päästyään, että aluksi ei meinannut mennä keppejä niin kuin kuuluu vaan sähläsi, mutta kun saatiin palautettua mies maanpäälle niin sujui kepitkin hyvin. Oli muuten eka kerta kun oli kepeillä ongelmia Copainin kanssa edes hetkellisesti. Keppejä ei olla nyt tehty juurikaan kun olen keskittynyt kontakti ongelmaan. Kaikkein iloisin olen siitä, että kontaktit näyttäisivät olevan palautumassa hyviin vanhoihin,  vaikkakin pikkuhiljaa. Kun nyt vaan malttaisi. Luulen itse asiassa, että tauko tekee hyvää sekä minulle että pojille. Toki teemme jotain kotosalla, mutta jos malttaisi pysyä hallilta pois edes hetken. Saas nähdä kuinka käy ;) parasta olisi jos tekisimme vain metsälenkkejä.

Muuten ei ihmeempiä kuulu. Joulu ollaan Pirkkalassa/Mouhijärvellä/Jyväskylässä. Yläkerrassa on vielä makuuhuoneen remonti kesken. Materiaalit on saatu päätettyä ja Mikon isä tulee taas kerran ensi viikonloppuna auttamaan meitä remontissa.

Joulun aikaan odotellaan Joseten pentuja syntyväksi. Toivotaan,että kaikki menee hyvin juhlapyhistä huolimatta ja syntyisi 4 tervettä & elinvoimaista pyreneesin pentua juhlistamaan joulua.

Virosta kantautui ilo uutinen eli Ursuksen isompi tyttö eli Mia oli käynyt terveystutkimuksissa: lonkat A/A ja kyynärät 0/0, Onnea Tiina ja Mia!

6.12 agitreenit tehtiin esteet 1-17

Arjen pyörteissä

Yllä viime maanantain agility treenien ratapiirrustus. Jäi hyvä fiilis treeneistä.Varsinkin Copainille sopi ko rata enemmän kuin hyvin. Copain teki tiukat käännökset, mutta Ursulla tuppas osa käännnöksisä venymään turhan pitkiksi. Tosin se voi johtua siitäkin, että Ursu oli ensimmäisessä ryhmässä ja Copain vasta seuraavassa.Se onkin mainio etu, että saa tehdä itse saman radan treenit aina kahteenkertaan ja kun ryhmien välilläkin on tunti niin voi mielessään käydä läpi mitävoisi tehdä paremmin. Hieman tehtiin myös kontakteja A:lla ja keinua. Copainilla sujuu. Ursulla yhä keinulla hidastusta, joskin jo parempaa fiilistä oli havaittavissa. Ehkäpä ne siitä. Kun vaan nyt itse malttaisi.

Mikko tuli Afrikan reissulta ja Donnalta irtosi lähes koko takapää Mikot nähdessään. Niin kovin sitä peppua piti puolelta toiselle heilutella. Muutkin olivat kovin innoissaan ja on se jännää kuinka lauma menee hetkeksi sekaisin moisesta. Kaikki pullistelevat toisilleen ja päivä pari niin lauma on taas entisensä. Ennen kuvittelin,että ainoastaan koirien hetkellinen poissa olo laumasta sekoittaa koirien välisiä suhteita,mutta näyttää riittäneen isännänkin poissaolo laumajärjestyksen uudelleen hakuun. Voi toki olla,että kun koirat ovat niin kovin innoissaan niin samalla täytyy purkaa korkeaa viettitilaa sitten turhaan örinään. Ei voida puhua rähinästä vaan nimenomaa örinästä. No ilo oli lyhyt aikainen,sillä tämän viikon isäntä viettää Turussa. Viikonloppuna remonttien olisi tarkoitus edetä. Pikkuveljeni tulee Mikon avuksi ja  toivottavasti saavat asioita eteenpäin.

 Gigi tarkkaileemetsän pieniä vihreitä menninkäisiä

 Toska-Herra vartiossa

 Toska ja Donna Glögi-tauolla syliin tunkemassakuten aina;)

 Poikien herkkä hetki etupihalla ennen leikkiä

Donna odottaa isäntäänsä postinhaku reissulta kotiin

Muuten ollaan käyty metsälenkeillä glögin kera. Koirat toki nauttivat täysin rinnoin ja on se vaan hienoa kun voi lähteä takapihalta suoraan metsään lenkille :)