Loma alkoi

Lenkillä Järvensivussa Toska- Herran kanssa. Olisipa pian taas kevat!


Kuvassa eräs rakas pieni herra, jonka suosikki koira on hänen oma Toska-herra! Pian nähdään taas ja terkkuja Toskalta :)

Kahden viikon loma alkoi ja tarkoituksena olisi tällä viikolla saada piha laitettua talvi kuntoon, tehdä meillä kotosalla suursiivo, auttaa sisko kultaa muuton jälkimainingeissa, kaydä morjestamassa kavereita ja katsomassa Copainin pentuja. Jos ehtii niin ajattelin samalla reissulla käydä myös morjestamassa Ursuksen pentuja jos vain Kokemäen hurjille passaa. Tällä viikolla tai sit ensi viikolla olisi tarkoitus ottaa yksityistunti agilityä keskittyen mun surkeaan ohjaamiseen;( Ensi viikonloppuna sitten vimpeliin ja siel ainakin alkuviikko jos ei sitten lahes kokoviikko. Perjantaina treeneihin ja viikonloppuina on Janita Leinosen agility kurssi.

Sitten siitä mitä on ehtinyt jo tapahtua:
Perjantaina tuli käytyä treeneissä. Copain oli ensimmäistä kertaa hurlum hei päällä ja teki hieman omia sähläyksiään, joskin myös paikkasi mun huonoja kropan ohjauksia ottaen suulliset käskyt hyvin ja tehden oikeat radat. Mariakin ihmetteli mikä Copsulla on, mut Gigin parhailla päivillä varmastikin on oma merkityksensä moisessa menossa. Pojat ovat saaneet asua vain puolta taloa ja lenkit tehty äijien kesken eikä pojat ole leikkineet niin paljon kuin jos Gigi olisi ollut mukana. Muutenkin elo on ollut hieman normaalista poikkeavaa, hormoonit ovat jyllänneet ja jos se nyt ei näkyisi missään niin ihmettelisin. Ursuskin yritti käydä haistelemassa kavereita, jota se ei ole tehnyt koskaan eikä nytkään onnistunut kuin yrittämään pari kertaa. Tuntui kuin se ei olisi tajunnut, että kaikilla maailman koirilla ei ole nyt juoksut. No Ursus kuitenklin keskittyi ohjaamiseen ja ratoihin paremmin kuin edellisviikolla ja teki itseasiassa tosi hyvää työtä kun vaan päästiin hommiin.

Itse takkuan ohjaamisen kanssa. Se on niin vaikeaa! Varsinkin kun on niin nopeat koirat ettei meinaa mukaan ehtiä kun koira onkin jo hujahtanut puolirataa ja ajatukset tulevat perässä kun ei tajua et ollaan jo loppusuoralla rataa. Koirat siis tekevat mitä käsketään, mut aina jossain vaiheessa rataa en enää ehdi tehdä edeltä miettittyjä kropan ohjauksia niin tarkkaan kuin haluaisin, koska iskee paniikki et ehtii edes kertoa koiralle mihin mennään. Pitäisi saada kropan ohjauksista enemmän selkärankaan meneviä, mutta se vie tietysti aikaa. Ursu ja Copain ovat myös hieman eritavalla ohjattavia. Ursus irtoaa paremmin, välillä liiankin hyvin jos en ole tarkkana kropan ohjauksista, Ursua täytyy ohjata yleensäkin enemmän kropalla. Copain irtoaa myös hyvin, mutta ei niin helpolla kuin Ursus ja varsinkin jos on joutunut ottaa tiukassa paikassa vauhdin alas ja koiran haltuun jää Copain helposti kysymään lupia ja irtoaminen huononee loppu radaksi jos en muista antaa mene käskyä haltuunoton jälkeen. Copain lukee kroppaa mut kuuntelee paremmin myös suulliset käskyt. Siihen toki vaikuttaa varmasti ikä ja sitä kautta parempi kuuliaisuus ja vankempi toko tausta. Molemmat pojat lukevat rataa kuitenkin hyvin ja se pelastaa paljon! Koska treenit on peräkanaa unohtuu välillä mitä koiraa ohjaan ja kuinka juuri sitä koiraa tulee ohjata. Pitäisi vaan malttaa rauhoittua kun huomaa, et omat aivot ei ehdi koiran vauhtiin ja tyytyä tekemään radat niin hyvin kuin pystyy. Mutta kun haluaisin tehdä paremmin kuin vain niin hyvin kuin pystyy! No siinä pieni purkaus ja nyt otankin yksityitunnin kekittyen lähinnä parempaan ohjaukseen ja hieman käydään läpi yksittäisiä esteitä jos ehditään.

Lauantaina tuli auteltua muuttotouhuissa ja lähdettyä sen jälkeen kaverin juhliin joissa juhlistettiin vaatimattomasti valmistumista, uutta asuntoa, kihlausta ja vauvan tuloa maailmaan:) Kiitokset Tinkelle ja Jerrylle juhlista ja todella hyvästä tarjoilusta. Loppu yoksi suunnistettiin sitten Tampereen yöelämään pitkästä aikaa! Eilinen meni lepäillessä ja nautiskellen loman alusta. Nyt sitten täytyy tehdä jotain hieman järkevämpääkin!