perjantai 13. marraskuuta 2009

Ursuksen ja Dorin pentujen pentutesti






Vimpelistä takaisin kotona. Oli mukava viettää taas rentouttava loma maalaismaisemissa. Hieman tuli höntsäiltyä agilityäkin Vimpelissä, mutta nyt loppulomasta meille tulee oikein tehokuuri treenejä. Eilen oltiin yksityistunnilla Pro Cniksessa ja treenit kulki kuin unelma. Tänään jatkui normi treeneissä sama tahti ja olen niin onnellinen sekä ylpeä koiruistani. Ovat maailman parhaita, ainakin minun mielestäni ja sehän riittää! Huomenna on sitten Janita Leinosen koulutusviikonlopun alku ja sunnuntaina loppu. Innolla mennään opiskelemaan Janitan opeissa muutenkin kuin vain DVD-kautta, ihan siis livenä:)

Käytiin eilen treenien jälkeen Kokemäelläkin (kennel Drole d'Oiseau) Testaamassa ja videoimassa Ursuksen ja Dorin pentujen pentutesti. Iso tyttö eli Tonni muistutti niin ulkoisestikin kuin luonteeltaankin hyvin paljon isäänsä ja isänsä pentutestiä kun taas pikkutyttö eli Keiju muistutti äitiään ja isoäitiään kovin niin ulkoisesti kuin luonteeltaankin. Molemmat olivat oikein reippaita hallin kylmyydestä huolimatta. Testi siis tehtiin kivihallissa, koska ulkona on jo niin kovin kylmä.

Testien nauha katsottiin pikaisesti vielä läpi illalla, mutta haluan nähdä sen vielä uudestaan. Leakin katsoo sen vielä varmasti tuhannen kertaa ennen kuin kertoo ääneen mitä mieltä pienokaisista kaiken kaikkiaan on. Kyllä se testi taas teki poikaa vaikka pennut tyttöjä ovatkin. Nimittäin pennut eivät toimineet niin kuin itse edeltä kuvittelin vaan lähes päinvastoin. Vaiks pentuja näkeekin paljon ja seurailee niiden touhuja kotosalla, autossa yms niin kyllä pentutesti oikein suoritettuna kertoo paljon tulevaisuuden mahdollisuudesta kun vaan osaa katsoa. Ainakin testi lisää ja vahvistaa olettamuksia mitä pennusta kuvittelee. Toki tulevaisuudessa asioihin vaikuttaa niin moni muukin asia, mutta paljon testistä saa irti kun vaan on taitoa tulkita ja perustella asiat.

Lea osaa perustella niin mainiosti miksi pentu teki mitäkin ja mitä se kertoo pennusta. Lean sanottua ääneen asiat niin asia tuntuu itsestään selvältä selitykseltä pennun reaktioon tai toiminta malliin, mutta enpä vaan itse tajunnut niin syvälle pennun sielunelämään ilman, että Lea sitä ääneen sanoi. Hieman räpsin 6 viikois valokuviakin kun pennut aamulla taisteli ja paini, mutta kun eivät hetkeäkään paikoillaan suostuneet olemaan ei kuvista kummosia tullut.

Nyt täytyy lähteä ulkoiluttamaan koiruja ja mennä maaten, jotta aamulla taas jaksaa mietiskellä agilityratojen koukeroita.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti