torstai 10. syyskuuta 2009

Tyhma ohjaaja


Kauhealla kiireella on viime paivat mennyt. Yot toissa ja paivalla kun on yrittanyt tehda kaikenlaista hyodyllista.

Paivat on mennyt pitkalti agitreeneissa ja totesin eilen, et ehka on syyta pitaa vahan taukoakin, edes koirian takia. Kaiketi se palautuminen on koirille yhta tarkeaa kuin ihmisillekin ja kun on nyt hontsailty joka paiva talla viikolla ilman lepopaivia. Ei kuulosta hyvalta. Huomenna on sitten kunnon treenit kuitenkin. Muutoinkin on mietityttanyt OMA luonne. Jos joku radan patka ei mene hyvin tulee tuskailtua omaa ohjaamista ja koirat on ihmeissaan. Toki kehun heidan hyvaa suoritustaa, mut ei pyreneesi niin tyhma ole, et ei huomaisi mamman feikkaavan kun tuskailee omaa tyhmyyttaan. Viel oma tuskailu ei ole nakynyt vauhdeissa, mut pelkaan et alkaa jossain vaiheessa nakya. Siksipa olenkin paattanyt lahiaikoina itsekseni treenatessa keskittya helppoihin ja vauhdikkaisiin ratoihin, joissa saa tyhma ohjaa ja fiksut koirat kokea onnistumisia. En halua, et koirat rupeaa varmsitelemaan ja kyselemaan lupia menna vaan sen takia, et mina olen niin hidas ja tyhma enka osaa hakea radoilta optimeja ohjauskulmia. Hemmetti! (itsensa ruoskintaa!!)

No katsotaa huomenna josko suijuisi omalta osaltani treenit, silla koirat kylla menee.

Nyt taytyy lahtea lenkille, silla viela viimeinen yovuoro edessa ja sitten koittaa 2 viikon loma! Ja matka Ranskaan lahestyy:)

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti